Asu ja Layout:
Jukka Talve


Päivitetty:
09.12.2004 11:27


Kokoelmat - TKU - Opinnäytteet - Uskontotieteen opinnäytteet

Uskontotieteen pro gradu -tutkielmat


1223. MÖNKKÖNEN, Tiina: Uskontohistoriallisia näkökulmia jihadiin. Islamin 1800-1900 - lukujen tulkintoja jihadista. Uskontotieteen pro gradu -tutkielma 1993. 124 s., 15 liites.

Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää, miten jihadia on tulkittu modernin ajan eli 1800- 1900 -lukujen islamissa. Tämän kuvailevan tehtävän suoritin jihad-ilmiön "yksiköiden perusjoukon" avulla. Tämän joukon muodostivat sydämen, kielen, käden ja miekan jihad. Tarkentaakseni tavoitetta pyrin myös selvittämään, miten modernin ajan islamissa vaikuttavat eri suuntaukset tulkitsevat jihadia ja mitkä tekijät muodostavat näiden suuntausten tulkintojen taustan. Tämän selittävän tehtävän suoritin "muuttujien perusjoukon" avulla. Sen muodostivat traditionalismi, fundamentalismi, modernismi ja sekularismi.
Tutkielmani perustui lähdekirjallisuuden teoreettiseen ja analyyttiseen tutkimukseen. Tutkielmani viitekehys muodostui pääosin uskontohistoriallisesta mutta myös uskontososiologisesta näkökulmasta. Tutkielmani lähdekirjallisuus koostui sekä muslimitutkijoiden että läntisten tutkijoiden teoksista, artikkeleista ja esseistä. Tutkielmani aiheesta johtuen lähdekritiikillä oli työssäni tärkeä merkitys. Muslimitutkijoiden teoksista jouduin käyttämään englanniksi kirjoitettuja tai käännettyjä teoksia. Kielitaidon puutteen vuoksi en päässyt islamilaisilla kielillä kirjoitettuihin primaarilähteisiin. Jihadin kannalta merkittäviä lähteitä olivat muun muassa Rudolph Petersin teos Islam and Colonialism, The Doctrine af Jihad in Modern History vuodelta 1979, sekä Seyyed Hossein Nasrin teos TraditionaI Islam in the Modern World vuodelta 1987.
Analyysin tuloksena totesin, että modernin ajan eri suuntaukset tulkitsevat ja painottavat jihadia eri tavoin. Tämä kyseenalaistaa yleisen läntisen näkemyksen jihadista vain "pyhänä sotana". Jihadin 1900-luvun tulkintoihin vaikutti merkittävästi läntisen maailman kolonialismi, orientalismi ja modernisaation tulo muslimiyhteiskuntaan. Muslimivaltioiden itsenäistymisprosessista alkoi myös islamin uusi nousu. Traditionalistit painottavat jihadin perinteistä taistelumerkitystä. Tätä miekan jihadia puoltavat myös fundamentalistit, sekä painottavat erityisesti käden jihadia taisteluna epäislamilaista yhteiskuntaa vastaan. Modernistit painottavat rauhanomaista islamin lähetystyötä kielen jihadina ja henkistä kamppailua sydämen jihadina. Miekan jihad on heidän mukaansa ainoastaan puolustussotaa. Sekularistit puolestaan käyttävät jihadia maallisten intressiensä mukaan lähinnä propagandan välineenä.

SISÄLLYS:

1.JOHDANTO
1.1. Persianlahden sodasta ja tiedotusvälineistä
1.2. Muslimeihin kohdistetuista asenteista
1.3. "Pyhästä sodasta" ja jihadista

2.TUTKIHUSTEHTÄVÄ
2.1. Tutkimuksen tausta
2.2. Tutkimusongelma
I2.2.1. Jihad-ilmiö "yksiköiden perusjoukkona"
2.2.2. Modernin ajan suuntaukset "muuttujien perusjoukkona"
2.2.2.1. Traditionalismi, fundamentalismi, modernismi ja sekularismi
2.3. Tutkimusmenetelmä
2.4. Lähteet ja lähdekritiikki
I2.4.2. Orientalistinen kirjallisuus
2.4.3. Apologeettinen kirjallisuus
2.4.4. Länsimaisista tutkijoista
2.4.5. Huslimitutkijoista

3. JIHAD ISLAHIN KLASSISISSA LAKITEKSTEISSÄ
3.1. Islamilainen traditionalismi
3.2. Sunnalainen ja shiialainen islam
3.3. Traditionaalinen jihad-tulkinta

4. LÄNNEN KOLONIALISKI -ISLAMIN RAPPIO
4.1. Islamin "kulta-aika ja rappio'
4.2. Euroopan kolonialismi
4.2.1. Orientalismi kolonialismin tukijana
4.2.2. Kristinuskon lähetystyö
4.3. Lännen modernisaatio ja sekularismi

5. KOLONIALISMIN VASTUSTUS -ISLAMIN UUSI NOUSU
5.1. Jihad kolonialisteja vastaan
5.2. Mahdismi toivon luojana
5.3. Nationalistiset pyrkimykset itsenäisyyteen
5.4. Panislamismi muslimien yhdistäjänä
5.5. Islamin nousun monimuotoisuus

6. VALLANKUKOUKSELLINEN JIHAD
6.1. Islamilainen fundamentalismi
6.2. Fundamentalistien jihad-tulkinta
6.2.1. Terrorismi jihadin osana
6.2.2. Marttyyriuden ihanne
6.3. Alkuperäisen islamin puolustajat
6.3.1. Muslimiveljeskunta
6.3.1.1. 'Jihad kuolemisen taidetta'
6.4. Iran islamilaisen valtion ihanteen toteuttajana
6.4.1. Khomeinin vallankumous
6.4.2. Khomeinin jihad-tulkinta
6.4.2.1. Allahin puolue jihadin toteuttajana
6.4.2.2. Jihad Irakin epäuskoisia vastaan

7. APOLOGEETTINEN JIHAD
7.1. Modernismin vastaus lännen haasteeseen
7.2. Lähteiden uudelleen tulkinta
7.3. Jihad-apologia länttä vastaan
7.4. SYDAKEN JIHAD -taistelua omaa pahuutta vastaan
7.4.1. Sufien henkinen jihad
7.4.2. Suuri ja pieni jihad
7.4.3. Koraani ja jihadin henkinen tulkinta
7.5. KIELEN JIHAD -lähetystyö jihadina
7.5.1. Lähetystyö ja islamin uusi nousu
7.5.2. "Uskonnossa ei ole pakkoa"
7.5.3. Kasvatustehtävä sisälähetyksenä
7.5.4. Ahmadijja-järjestö ulkolähetyksen toteuttajana
7.5.4.1. Ahmadin jihad-tulkinta
7.6. KADEN JIHAD -taistelua yhteiskunnan puolesta
7.7. MIEKAN JIHAD -sotaa islamin puolustamiseksi
7.7.1. Islam -rauhaa tahtova uskonto
7.7.2. Jihad vain puolustussotaa
7.7.3. Oikeutetun sodan teoria
7.7.3.1. Miekan jihad modernistien tulkitsemana
7.7.3.2. Jihad kansainvälisenä lakina

8.TIIVISTELMÄ

9.LÄHDELUETTELO
9.1.Kirjallisuus
9.2. Artikkelit ja esseet
9.3. Metodologinen kirjallisuus

LIITTEET 2 kpl
1. Kartta islamilaisista maista ja Musliniväestön prosentuaalisista osuuksista
2. Esimerkkejä islamilaisista fundamentalistisista liikkeistä