687. KUNNAS, Anna-Kaarina: Häräntappo-myytti
ja Mithra-kultti Rooman valtakunnassa noin 100-300 jKr. Uskontotieteen
pro gradu -tutkielma 1982. 148 s.
Tutkimukseni
tavoitteena on hahmottaa Mithra-kultin piirteitä Rooman valtakunnassa.
Lähteinäni ovat olleet roomalaiset mithraeumit, näiden
kulttikuvat sekä Mithra-traditiota valaiseva kirjallisuus.
Tutkimukseni pääkohteen muodostaa roomalainen kulttireliefi,
jossa Mithra nuorena jumalana tappaa härän työntämällä
tikarin sen kylkeen. Kuolleen eläimen ruhosta versoo esiin
erilaisia kasveja. Tarkoituksenani on tulkita tämän
kuvailmaisun sanomaa osoittamalla sen yhteydet vanhaan intialaiseen
myyttiin Mitrasta, joka tappaa Soma-jumalan. Roomalaisessa kuvailmaisussa
on nähdäkseni löydettävissä se sama ydin,
joka jo muinaisessa Intiassa ja Iranissa teki Mithrasta suositun
ja voitokkaan jumalan.
Roomalaisen mithraeumin kulttikuvia ja erityisesti häräntapporeliefiä
tulkitsen niiden sisältämää symboliikkaa eritellen.
Symbolien merkityskenttää tarkastelen intialaisen ja
iranilaisen Mithra-jumalan piirteiden sekä roomalaisen Mithra-perinteen
valossa. Tutkiel- massani esiin tulleisiin seikkoihin nojautuen
pohdin myös niitä syitä, jotka saivat aikaan Mithran
laajan leviämisen ja suuren suosion Rooman valtakunnassa.
Käsittelen lyhyesti myös suomalaisen Ison härän
virren ja Mithra-tradition yhtäläisyyksiä, jotka
viittaavat Mithra-kultin tai ainakin Mithra-perinteen lainautumiseen
Pohjois-Euroopan alueelle
asti.
Tutkimukseni mukaan roomalainen häräntapporeliefi ilmaisee
Mithran luojajumalana, joka varmistaa ihmiskunnalle luonnon ja
elämän kiertokulun. Elämän jatkuvuuden takaajana
Mithra sopi hyvin muinais-iranilaisen maanviljely-yhteisön
jumalaksi ja vaikka Zarathustran jälkeinen aika ei kerrokaan
Mithrasta häräntappajana ja väheksyi Mithran elämän
antamiseen liittyvää ominaisuutta, oli se kuitenkin
kansan keskuudessa Mithran tärkein piirre, johon myös
sen suosio perustui. Elämän jatkuvuuden varmistajana
tuli Mithrasta intialaisen perinteen mukaan voittamaton jumala
ja tämä sama ajatus ja valoisa elämän kunnioittaminen
on tutkimukseni mukaan löydettävissä vuosisatoja
myöhemmästä roomalaisesta kuvailmaisusta huolimatta
siitä, että monet mithraismin tutkijat näkevät
tämän kuvailmaisun ideana iranilaisen perusdualismin,
hyvän ja pahan taistelun kuvauksen.
SISÄLLYS:
JOHDANTO
1.
Tutkimuksen tavoitteet
2.
Mithra-kultin lähteistä ja tutkimuksesta
3.
Mithran tausta
3.1. Intialainen Mitra
3.2. Iranilainen Mithra
3.3. Zoroastrialaisuus
3.4. Avestan Mithra
4.
Mithran leviäminen Roomaan
5.
Iranilaiset piirteet roomalaisessa mithraismissa
II
MITHRAISMIN ROOMALAINEN KUVASYMBOLIIKKA
1.
Mithraan liittyvät kertomukset
1.1. Syntymä
1.2. Vesi-ihme
1.3. Mithra metsästämässä
1.4. Kamppailu härän kanssa
1.5. Mithra ja aurinko
2.
Mithra tappaa härän
2.1. Härkäuhri esiuhrina
2.2. Intialaisen Mitran esikuva
2.3. Zoroastrialainen kertomus
2.4. Symboliikka
2.4.1. Koira
2.4.2. Käärme
2.4.3. Skorpioni
2.4.4. Korppi
2.4.5. Leijona
2.4.6. Kuvailmaisun merkitys
2.4.7. Cautes ja Cautopates
2.5. Härkäreliefin merkitys kultin osanottajille
III
KULTTI JA YHTEISO
1.
Mithraeum
2.
Initiaatiomenot
3.
Seitsemän initiaatioastetta
4.
Kultin juhlat ja pyhä ateria
5.
Kulttiyhteisön muutokset
6.
Kultin komologia: planeetat; eläinrata, tuulet, elementit
7.
Kulttiin liittyvät muut jumalat
7.1.
Leijonapäinen hahmo
8.
Rooman valtakunnan muu uskonnollisuus
8.1. Itämaiset uskonnot Roomassa
9.
Syitä Mithran suosioon
IV
MITHRAKULTTI POHJOISMAISSA
1.
Ison härän virsi ja Gundestrupin kattila
V
YHTEENVETO
KIRJALLISUUSLUETTELO